Opettajalehden numerossa 20 sivuilla http://www.opettaja.fi/ on ajatuksia herättävä artikkeli niistä päivittäisistä opetuksellisista haasteista, joita opettaja kohtaa työssään pienessä kahden opettajan koulussa.
Lainaus artikkelin alusta: Opettaja vetää neljää eri opetussuunnitelmaa 27 eri-ikäisen lapsen kanssa samanaikaisesti. Mikä se on? No, kyläkoulu. Kahden opettajan koulussa tiivistyy nyt kuntakentän rakennemuutos, mutta palanen idylliäkin on tallella.
Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa tässä.
26.5.08
29.4.08
Kyläkoulu on maaseudun vetovoimatekijä
Kirjoittaja: Kasvatustieteen professori Eira Korpinen
Maaseudun asukkaat ovat yli kymmenen vuoden ajan saaneet kokea peruspalvelujen alasajoa kyläkoulujen lopettamisena. Kun vielä vuonna 1990 oli noin 5 000 peruskoulua, viime vuonna niitä oli enää vajaa 3 100. Tästä saadaan syyttää sekä valtiota että kuntapäättäjiä. Valtionosuuslainsäädännön muutokset näkyvät koulutilastoissa. Kun niin sanottu korvamerkitty rahoitus poistui, kaikista kunnista ei ole enää löytynyt ymmärrystä kyläkouluja kohtaan, vaan niitä on lopetettu selvästi enemmän kuin oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Koulujen lopettaminen on koettu hyvin raskaana menetyksenä. Se on merkinnyt sivistyksellisen, sosiaalisen ja henkisen pääoman heikentymisen ohella myös yrittäjyyden edellytysten ohentumista. Lakkautuspäätöksissä ei ole kiinnitetty huomiota siihen, miten hyvä oppimis- ja kasvuympäristö kyläkoulu on oppilaille. Kun tutkimuksen mukaan Suomen maaseudun tytöt ovat "maailman parhaita lukijoita", voidaan tähän hakea selitystä myös kyläkoulujen opetuksen laadusta ja ainutlaatuisesta pedagogiikasta. Yhteisöllisyys vahvistuu Olen koonnut seuraavaan muutamia kyläkoulujen erityispiirteitä toimiessani vuodesta 1994 saakka yhteistyössä Tutkiva opettaja -verkoston kyläkoulujen opettajien kanssa. Peilaan tutkimuslöydöksiä erityisesti niin sanottuun moderniin oppimiskäsitykseen, johon pohjautuu myös perusopetuksen opetussuunnitelma. Ne korostavat oppilaan aktiivisuutta ja vastuuta omasta oppimisesta sekä yhteisöllisyyden kokemuksia; terveen itsetunnon kehittymistä ja motivaatiota elinikäiseen oppimiseen. Kyläkoulu tarjoaa ensiksikin oppimisympäristön, jossa on runsaasti mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan ja oppilaan itsenäiseen työskentelyyn. Koulu toimii "keskellä kylää"; sen piirissä tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia myös koulun ulkopuoliseen opetukseen. Kyläkoulu ei ole ainoastaan lasten oppimisen paikka, vaan se on kaikille kylän asukkaille avoin oppimis-, jopa kulttuuri- ja hyvinvointikeskus, jossa eri-ikäiset voivat harrastaa ja opiskella yhdessä. Tällä on erityisen tärkeä merkitys lasten ja nuorten identiteetin kehitykselle sekä kaikkien kyläläisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Samalla kouluun suunnatut materiaaliset investoinnit on voitu hyödyntää tehokkaasti. Toiseksi pieni kouluyksikkö on edullinen ympäristö erilaisille opetuksen innovaatioille. Kyläkoulu on edelläkävijä vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa. Moderni tietoteknologia tarjoaa rajattomat mahdollisuudet toteuttaa muun muassa etäopetusta, ja eräät kyläkoulut ovat tässä uranuurtajia. Yhdysluokka on haaste opettajalle toteuttaa ongelmakeskeistä, eheyttävää opetusta, jossa hyödynnetään ympäristön asiantuntemusta ja elinkeinoelämää. Ilon pedagogiikka edustaa uusinta lähestymistapaa nykykoulun haasteisiin. Ongelmat ratkotaan yhteistoiminnallisesti Monet tärkeät taidot ja tiedot opitaan "luonnollisissa olosuhteissa" yhteistoiminnallisesti. Työskentelytapa muistuttaa tutkimuksen tekemistä: opettaja ottaa huomioon oppilaiden taustan, vanhempien, koulun muun henkilökunnan osaamisen ja laajemman yhteisön. Yhdessä oppilaiden kanssa asetetaan oppimisen tavoitteet ja ongelmat, kehitetään menetelmät sekä haetaan ongelmiin vastaukset. Tällöin oppilaat hahmottavat laajempia kokonaisuuksia yli oppiainerajojen. Tällaisessa oppimisessa suomalaiset erottautuivat muun muassa kansainvälisissä tutkimuksissa. Edelleen kyläkouluissa toteutuu hyvin koulutuksellinen tasa-arvo, sillä esimerkiksi erityisopetus voidaan hoitaa usein samassa opetusryhmässä. Lapsi saa käydä lähikoulua; lapsen ystävyyssuhteet säilyvät eikä lapsi leimaudu. Samalla voidaan jopa säästää kustannuksissa. Pieni oppilasryhmä turvaa oppilaalle yksilöllistä huomiota opettajan taholta, mutta myös varttuneempi oppilas ohjaa usein toista oppilasta. Moni kyläkoulu on ollut edelläkävijä kansainvälistymisessä, jota pidetään maamme henkisen ja taloudellisen kehityksen kulmakivenä. Suomalaiset kyläkoulut menivät ensimmäisinä mukaan esimerkiksi EU-ohjelmiin. Kielitaitoiset opettajat vetivät mukaan muita opettajia ja kouluja. Useat kyläkoulujen opettajat ovat verkottuneet myös kansainvälisesti. Koulun opetus- ja kasvatustyöhön kansainvälistyminen on tuonut aitoa innostusta muiden maiden ihmisiin sekä motivaatiota kielen opiskeluun. Suomalaisen kyläkoulun oppilas elää keskellä maailmankylää, sen aktiivisena jäsenenä. Verkostoitunut opettaja on arvostettu voimavara Kyläkoulun opettajan työ on vaativaa, haasteellista, mutta samalla mielekästä ja motivoivaa. Työ edellyttää laaja-alaisten tietojen ja taitojen hallinnan lisäksi organisaattorin, suunnittelijan sekä yhteistyön taitoja. Opettajalla saattaa olla useita yhteistyökumppaneita, joiden kanssa hän voi jakaa tehtäviä. Hän voi toteuttaa itseään ja hyödyntää erityistaitojaan sekä luovuuttaan vapaammin pienessä kouluyksikössä kuin suuressa koulussa olisi mahdollista. Hän saa apua ja tukea vanhemmilta, kyläläisiltä ja koulun muulta henkilökunnalta. Opettajan työ kyläkoulussa on esimerkki opettajuudesta, jossa on keskeistä monipuolinen yhteistoiminta vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Useat opettajat ovat myös monipuolisesti verkostoituneet, mikä edustaa "uusinta opettajuutta". Opettajan ammatti on Suomessa arvostettu; erityisesti kyläkoulujen opettajat kokevat olevansa arvostettuja. Kyläkoulujen opettajia tuetaan heidän työssään, mikä on työssä onnistumisen kannalta tärkeä asia. Ammatin arvostus heijastuu myös opettajankoulutukseen, jonka suosio on säilynyt korkeana lahjakkaiden nuorten ammatinvalinnassa; monilla miesopiskelijoilla on kyläkoulutausta. Onko meillä varaa tinkiä perusopetuksen laadusta, sillä juuri sitä merkitsee kyläkoulujen lopettaminen? Suomalaiset arvostavat hyvää koulutusta, jonka kivijalka on laadukas perusopetus. Maaseudun vetovoima ja ihmisten hyvinvointi riippuu monin tavoin niistä ydinpalveluista, joihin koulu kuuluu. Koulu turvaa kylän elämän sekä pitää maaseudun ja koko Suomen asuttuna. Monen lapsiperheen haave on maaseutumainen elämä. Sen avulla voidaan vastata myös kestävän kehityksen haasteisiin. EIRA KORPINEN Kirjoittaja on kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori Jyväskylän yliopistossa.
Maaseudun asukkaat ovat yli kymmenen vuoden ajan saaneet kokea peruspalvelujen alasajoa kyläkoulujen lopettamisena. Kun vielä vuonna 1990 oli noin 5 000 peruskoulua, viime vuonna niitä oli enää vajaa 3 100. Tästä saadaan syyttää sekä valtiota että kuntapäättäjiä. Valtionosuuslainsäädännön muutokset näkyvät koulutilastoissa. Kun niin sanottu korvamerkitty rahoitus poistui, kaikista kunnista ei ole enää löytynyt ymmärrystä kyläkouluja kohtaan, vaan niitä on lopetettu selvästi enemmän kuin oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Koulujen lopettaminen on koettu hyvin raskaana menetyksenä. Se on merkinnyt sivistyksellisen, sosiaalisen ja henkisen pääoman heikentymisen ohella myös yrittäjyyden edellytysten ohentumista. Lakkautuspäätöksissä ei ole kiinnitetty huomiota siihen, miten hyvä oppimis- ja kasvuympäristö kyläkoulu on oppilaille. Kun tutkimuksen mukaan Suomen maaseudun tytöt ovat "maailman parhaita lukijoita", voidaan tähän hakea selitystä myös kyläkoulujen opetuksen laadusta ja ainutlaatuisesta pedagogiikasta. Yhteisöllisyys vahvistuu Olen koonnut seuraavaan muutamia kyläkoulujen erityispiirteitä toimiessani vuodesta 1994 saakka yhteistyössä Tutkiva opettaja -verkoston kyläkoulujen opettajien kanssa. Peilaan tutkimuslöydöksiä erityisesti niin sanottuun moderniin oppimiskäsitykseen, johon pohjautuu myös perusopetuksen opetussuunnitelma. Ne korostavat oppilaan aktiivisuutta ja vastuuta omasta oppimisesta sekä yhteisöllisyyden kokemuksia; terveen itsetunnon kehittymistä ja motivaatiota elinikäiseen oppimiseen. Kyläkoulu tarjoaa ensiksikin oppimisympäristön, jossa on runsaasti mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan ja oppilaan itsenäiseen työskentelyyn. Koulu toimii "keskellä kylää"; sen piirissä tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia myös koulun ulkopuoliseen opetukseen. Kyläkoulu ei ole ainoastaan lasten oppimisen paikka, vaan se on kaikille kylän asukkaille avoin oppimis-, jopa kulttuuri- ja hyvinvointikeskus, jossa eri-ikäiset voivat harrastaa ja opiskella yhdessä. Tällä on erityisen tärkeä merkitys lasten ja nuorten identiteetin kehitykselle sekä kaikkien kyläläisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Samalla kouluun suunnatut materiaaliset investoinnit on voitu hyödyntää tehokkaasti. Toiseksi pieni kouluyksikkö on edullinen ympäristö erilaisille opetuksen innovaatioille. Kyläkoulu on edelläkävijä vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa. Moderni tietoteknologia tarjoaa rajattomat mahdollisuudet toteuttaa muun muassa etäopetusta, ja eräät kyläkoulut ovat tässä uranuurtajia. Yhdysluokka on haaste opettajalle toteuttaa ongelmakeskeistä, eheyttävää opetusta, jossa hyödynnetään ympäristön asiantuntemusta ja elinkeinoelämää. Ilon pedagogiikka edustaa uusinta lähestymistapaa nykykoulun haasteisiin. Ongelmat ratkotaan yhteistoiminnallisesti Monet tärkeät taidot ja tiedot opitaan "luonnollisissa olosuhteissa" yhteistoiminnallisesti. Työskentelytapa muistuttaa tutkimuksen tekemistä: opettaja ottaa huomioon oppilaiden taustan, vanhempien, koulun muun henkilökunnan osaamisen ja laajemman yhteisön. Yhdessä oppilaiden kanssa asetetaan oppimisen tavoitteet ja ongelmat, kehitetään menetelmät sekä haetaan ongelmiin vastaukset. Tällöin oppilaat hahmottavat laajempia kokonaisuuksia yli oppiainerajojen. Tällaisessa oppimisessa suomalaiset erottautuivat muun muassa kansainvälisissä tutkimuksissa. Edelleen kyläkouluissa toteutuu hyvin koulutuksellinen tasa-arvo, sillä esimerkiksi erityisopetus voidaan hoitaa usein samassa opetusryhmässä. Lapsi saa käydä lähikoulua; lapsen ystävyyssuhteet säilyvät eikä lapsi leimaudu. Samalla voidaan jopa säästää kustannuksissa. Pieni oppilasryhmä turvaa oppilaalle yksilöllistä huomiota opettajan taholta, mutta myös varttuneempi oppilas ohjaa usein toista oppilasta. Moni kyläkoulu on ollut edelläkävijä kansainvälistymisessä, jota pidetään maamme henkisen ja taloudellisen kehityksen kulmakivenä. Suomalaiset kyläkoulut menivät ensimmäisinä mukaan esimerkiksi EU-ohjelmiin. Kielitaitoiset opettajat vetivät mukaan muita opettajia ja kouluja. Useat kyläkoulujen opettajat ovat verkottuneet myös kansainvälisesti. Koulun opetus- ja kasvatustyöhön kansainvälistyminen on tuonut aitoa innostusta muiden maiden ihmisiin sekä motivaatiota kielen opiskeluun. Suomalaisen kyläkoulun oppilas elää keskellä maailmankylää, sen aktiivisena jäsenenä. Verkostoitunut opettaja on arvostettu voimavara Kyläkoulun opettajan työ on vaativaa, haasteellista, mutta samalla mielekästä ja motivoivaa. Työ edellyttää laaja-alaisten tietojen ja taitojen hallinnan lisäksi organisaattorin, suunnittelijan sekä yhteistyön taitoja. Opettajalla saattaa olla useita yhteistyökumppaneita, joiden kanssa hän voi jakaa tehtäviä. Hän voi toteuttaa itseään ja hyödyntää erityistaitojaan sekä luovuuttaan vapaammin pienessä kouluyksikössä kuin suuressa koulussa olisi mahdollista. Hän saa apua ja tukea vanhemmilta, kyläläisiltä ja koulun muulta henkilökunnalta. Opettajan työ kyläkoulussa on esimerkki opettajuudesta, jossa on keskeistä monipuolinen yhteistoiminta vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Useat opettajat ovat myös monipuolisesti verkostoituneet, mikä edustaa "uusinta opettajuutta". Opettajan ammatti on Suomessa arvostettu; erityisesti kyläkoulujen opettajat kokevat olevansa arvostettuja. Kyläkoulujen opettajia tuetaan heidän työssään, mikä on työssä onnistumisen kannalta tärkeä asia. Ammatin arvostus heijastuu myös opettajankoulutukseen, jonka suosio on säilynyt korkeana lahjakkaiden nuorten ammatinvalinnassa; monilla miesopiskelijoilla on kyläkoulutausta. Onko meillä varaa tinkiä perusopetuksen laadusta, sillä juuri sitä merkitsee kyläkoulujen lopettaminen? Suomalaiset arvostavat hyvää koulutusta, jonka kivijalka on laadukas perusopetus. Maaseudun vetovoima ja ihmisten hyvinvointi riippuu monin tavoin niistä ydinpalveluista, joihin koulu kuuluu. Koulu turvaa kylän elämän sekä pitää maaseudun ja koko Suomen asuttuna. Monen lapsiperheen haave on maaseutumainen elämä. Sen avulla voidaan vastata myös kestävän kehityksen haasteisiin. EIRA KORPINEN Kirjoittaja on kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori Jyväskylän yliopistossa.
17.3.08
Kerhokeskus -linkki
Osoitteesta www.kerhokeskus.fi löytyy Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n sivusto.
Kerhokeskus kuvaa toimintaansa seuraavasti (lainattu sivustolta): Toiminta-ajatus Kerhokeskus - koulutyön tuki ry edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehittymistä. Se on jäsenjärjestöjensä muodostama lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestö, joka toimii opetuksen ja kasvatuksen alalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kerhokeskus on vahva nuoriso- ja koulutuspoliittinen vaikuttaja. Yhdistys ottaa kantaa lasten ja nuorten hyvinvointia koskeviin säännöksiin ja osallistuu yhteiskunnalliseen debattiin heidän hyvinvointinsa turvaamiseksi. Yhdistys on mukana vaikuttamassa lasten ja nuorten hyvinvointiin useissa kansallisissa neuvottelukunnista ja yhteistyöryhmissä. Kerhokeskus kehittää ja tuottaa palveluja ja sisältöjä
-kerhotoimintaan ja opetukseen
-aamu- ja iltapäivätoimintaan
-harrastetoimintaan
-kulttuuri- ja tiedekasvatukseen
-osallisuus- ja demokratiakasvatukseen
-yrittäjyyskasvatukseen.
Kerhokeskus kuvaa toimintaansa seuraavasti (lainattu sivustolta): Toiminta-ajatus Kerhokeskus - koulutyön tuki ry edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehittymistä. Se on jäsenjärjestöjensä muodostama lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestö, joka toimii opetuksen ja kasvatuksen alalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kerhokeskus on vahva nuoriso- ja koulutuspoliittinen vaikuttaja. Yhdistys ottaa kantaa lasten ja nuorten hyvinvointia koskeviin säännöksiin ja osallistuu yhteiskunnalliseen debattiin heidän hyvinvointinsa turvaamiseksi. Yhdistys on mukana vaikuttamassa lasten ja nuorten hyvinvointiin useissa kansallisissa neuvottelukunnista ja yhteistyöryhmissä. Kerhokeskus kehittää ja tuottaa palveluja ja sisältöjä
-kerhotoimintaan ja opetukseen
-aamu- ja iltapäivätoimintaan
-harrastetoimintaan
-kulttuuri- ja tiedekasvatukseen
-osallisuus- ja demokratiakasvatukseen
-yrittäjyyskasvatukseen.
2.3.08
Koulu palvelee maaseutua -kyläkouluseminaari
KOULU PALVELEE MAASEUTUA-kyläkouluseminaari
11.3.2008, Kuntatalo, Helsinki
Seminaarissa käsitellään kyläkouluja monitoimikeskuksina (mm. palvelupiste,harrastetila, kirjasto) ja millaisia odotuksia käytölle kohdistuu. Nostetaan esille monitoimikäytön esteitä ja keskustellaan esteiden poistamisesta.Mietitään keinoja käytön lisäämiseen.
Päivän aikana keskustellaan myös kyläkouluista oppimisympäristönä ja kuullaan arviointia siitä. Seminaarin järjestää Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR)Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä ja Kulttuuriteemaryhmä.
Aika ja paikka: 11.3.2008, klo 12:00-16:00, Kuntatalo, sali B 3.6, (Toinenlinja 14), Helsinki.
Ilmoittautuminen 6.3.2008 mennessä. Yhteyshenkilö ja ilmoittautuminen: Katja Ilmarinen, katja.ilmarinen@stakes.fi tai 014 260 4802.
Seminaari on maksuton
Ohjelma
12:00-12:10 Seminaarin avaus.
Sivistystoimenjohtaja KT Taina Peltonen, Nummi-Pusulan kunta
12:10-12:35 Kyläkoulu yhteiskunnallisena ilmiönä.
Professori Esko Kalaoja, Oulun yliopisto
12:35-13:00 Pienten koulujen monitoimikäyttö.
Koulunjohtaja Ari Hannula, Alavieskan kirkonkylän koulu
Keskustelua ja kommentointia
13:15-13:30 Kyläkoulun käyttäjien odotukset. Kokemuksia ja käyttöä hankaloittavia asioita.
Kyläaktiivi Reijo Kahelin, Eräjärven Kehittämisyhdistys ry.
13:30-13:45 Kansalaisopiston toimintamahdollisuudet maaseudulla.
Rehtori Leea Keto, Järviseudun opisto
Keskustelua ja kommentointia
14:10 Kahvitauko
14:30-14:45 Pienkouluraportin kertomaa.
Maaseutukehittäjä Peter Backa, Svenska Studiecentralen, Vaasa
14:45-15:10 Pieni kyläkoulu oppimisympäristönä - arviointi- ja tutkimustiedonnäkökulma.
Pääsuunnittelija KT dos. Esko Korkeakoski, Koulutuksen arviointineuvosto, Jyväskylä.
Keskustelua ja kommentointia
15:40-16:00 Yhteenveto päivän teemasta. Taina Peltonen
11.3.2008, Kuntatalo, Helsinki
Seminaarissa käsitellään kyläkouluja monitoimikeskuksina (mm. palvelupiste,harrastetila, kirjasto) ja millaisia odotuksia käytölle kohdistuu. Nostetaan esille monitoimikäytön esteitä ja keskustellaan esteiden poistamisesta.Mietitään keinoja käytön lisäämiseen.
Päivän aikana keskustellaan myös kyläkouluista oppimisympäristönä ja kuullaan arviointia siitä. Seminaarin järjestää Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR)Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä ja Kulttuuriteemaryhmä.
Aika ja paikka: 11.3.2008, klo 12:00-16:00, Kuntatalo, sali B 3.6, (Toinenlinja 14), Helsinki.
Ilmoittautuminen 6.3.2008 mennessä. Yhteyshenkilö ja ilmoittautuminen: Katja Ilmarinen, katja.ilmarinen@stakes.fi tai 014 260 4802.
Seminaari on maksuton
Ohjelma
12:00-12:10 Seminaarin avaus.
Sivistystoimenjohtaja KT Taina Peltonen, Nummi-Pusulan kunta
12:10-12:35 Kyläkoulu yhteiskunnallisena ilmiönä.
Professori Esko Kalaoja, Oulun yliopisto
12:35-13:00 Pienten koulujen monitoimikäyttö.
Koulunjohtaja Ari Hannula, Alavieskan kirkonkylän koulu
Keskustelua ja kommentointia
13:15-13:30 Kyläkoulun käyttäjien odotukset. Kokemuksia ja käyttöä hankaloittavia asioita.
Kyläaktiivi Reijo Kahelin, Eräjärven Kehittämisyhdistys ry.
13:30-13:45 Kansalaisopiston toimintamahdollisuudet maaseudulla.
Rehtori Leea Keto, Järviseudun opisto
Keskustelua ja kommentointia
14:10 Kahvitauko
14:30-14:45 Pienkouluraportin kertomaa.
Maaseutukehittäjä Peter Backa, Svenska Studiecentralen, Vaasa
14:45-15:10 Pieni kyläkoulu oppimisympäristönä - arviointi- ja tutkimustiedonnäkökulma.
Pääsuunnittelija KT dos. Esko Korkeakoski, Koulutuksen arviointineuvosto, Jyväskylä.
Keskustelua ja kommentointia
15:40-16:00 Yhteenveto päivän teemasta. Taina Peltonen
21.2.08
Myös juuria tarvitaan
Tulevaisuuden ennustaminen on tärkeää myös opetuksessa ja sen kehittämisessä. Muutoksista kertovien merkkien ja signaalien tulkitsemista tarvitaan. Vaaditaan sopeutumista uudenlaisiin ongelmiin kuten vaikkapa suuruuden ideologiaan, erilaisiin oppijoihin, ei-yhteisöllisyyteen, turvattomuuteen ja tuntemattomiin uhkiin. Opetuksen kehittäjillä on oltava siis vahvaa näkemystä, mutta myös ennakkoluulotonta avarakatseisuutta ympärilleen. Uutta ei voi luoda tuntematta vanhaa ja ymmärtämättä juuriaan tai historiaansa. Nykyisyydessä tai menneessä voi olla paljon hyvää. On otettava opiksi, kierrätettävä, arvioitava ja käytettävä uudelleen myös se, mitä jotkut ovat tehneet toisin ja mistä on uskallettu olla eri mieltä. Aiheeseen liittyen löysin Matti Hellströmin blogista Peter Johnsonin artikkeliluonnokseen perustuvan tekstikappaleen "Ei hurahdeta", johon linkki tässä. Kyseisen ajatuksen on tuonut ilmi alunperin Andy Hargreaves.
12.2.08
ILON PEDAGOGIIKKA - VAARALLISTA NAUTITTAVAKSI?
Ilmestynyt TUTKIVA OPETTAJA-sarjassa 1/2008.
-----------------------------------------------------------------
Juha Juurikkalan raportin
"ILON PEDAGOGIIKKA. KOHTI NYKYAIKAISTA KOULUA"
julkistamistilaisuus Jyväskylän yliopisto,
Vanha Norssi sali X241, 15.2.08 klo 13.30.
Juurikkalan teos tuo keskusteluun uuden, entistä syvemmänyhteiskunnallisen näkökulman koululaitoksen perimmäisestä tehtävästä paitsi tiedon ja sivistyksen jakajana, myös nuorten hyväksymisestä ja ottamisesta yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi. Teos kertoo myös siitä, mitä suomalainen peruskoulu ansaitsee, miten jatkuvasti paisuvat oppilashuollolliset ja taloudelliset ongelmat saadaan hallintaan ja miten koko koulun kehitys saadaan käännetyksi myönteiselle uralle. Ei siihen mitään taikatemppua vaadita. Kaiken keskipiste on ihminen, oppija, koululainen, lapsi. Otetaan vain käyttöön jo olemassa oleva psykologinen ja kasvatustieteellinen tietämys ja palautetaan mieliin se, miksi koululaitos on alkujaan luotu. Kun koulun käytännöt muutetaan lapsilähtöisiksi, koululaisesta tulee oman koulunkäyntinsä subjekti ja lapsen luontainen uteliaisuus ja oppimisen halu osoittautuvat sellaisiksi voimiksi, että kaikki muu hyvä ja kaunis saadaan kuin sivutuotteena, ilman suunnattomia ylimääräisiä ponnistuksia. Ilman minkäänlaisia taloudellisia lisäresursseja. Ei kuitenkaan ilman hikeä ja kyyneleitä. Teoksessa kerrotaan sellaisesta prosessista, joka on toteutettu vuosien kuluessa suomalaisessa peruskoulussa ja joka on vaatinut valtavasti työtä; uskoa ja voimaa, taistelua, keskustelua ja yhteistyötä. Se voi onnistua kaikista ennakkoluuloista, peloista ja vastustuksesta huolimatta, kaikkien lakien, asetusten ja säädösten puitteissa. Suomalaisten opettajien tekemänä, suomalaisten koululaisten kanssa yhdessä. Juurikkala vaatii julkaisussaan arvovallankumousta. Koulussa on monia piintyneitä asioita ja asenteita, jotka täytyy muuttaa. On tiukkaan pesiytyneitä käsityksiä ja totuuksia, jotka todellisuudessa ovat vain uskomuksia tai suoranaisia valheita. Sellaisten tonkiminen ja kyseenalaiseksi asettaminen saattaa pakottaa lukijan huomaamaan uskoneensa vääriin asioihin. Sellainen tekee mistä tahansa kirjasta vaarallisen. Tervetuloa tiedotustilaisuuteen! Yhteydenotot Juha Juurikkala tai Eira Korpinen
p. 040 581 9057 p. 0400 850411
-----------------------------------------------------------------
Juha Juurikkalan raportin
"ILON PEDAGOGIIKKA. KOHTI NYKYAIKAISTA KOULUA"
julkistamistilaisuus Jyväskylän yliopisto,
Vanha Norssi sali X241, 15.2.08 klo 13.30.
Juurikkalan teos tuo keskusteluun uuden, entistä syvemmänyhteiskunnallisen näkökulman koululaitoksen perimmäisestä tehtävästä paitsi tiedon ja sivistyksen jakajana, myös nuorten hyväksymisestä ja ottamisesta yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi. Teos kertoo myös siitä, mitä suomalainen peruskoulu ansaitsee, miten jatkuvasti paisuvat oppilashuollolliset ja taloudelliset ongelmat saadaan hallintaan ja miten koko koulun kehitys saadaan käännetyksi myönteiselle uralle. Ei siihen mitään taikatemppua vaadita. Kaiken keskipiste on ihminen, oppija, koululainen, lapsi. Otetaan vain käyttöön jo olemassa oleva psykologinen ja kasvatustieteellinen tietämys ja palautetaan mieliin se, miksi koululaitos on alkujaan luotu. Kun koulun käytännöt muutetaan lapsilähtöisiksi, koululaisesta tulee oman koulunkäyntinsä subjekti ja lapsen luontainen uteliaisuus ja oppimisen halu osoittautuvat sellaisiksi voimiksi, että kaikki muu hyvä ja kaunis saadaan kuin sivutuotteena, ilman suunnattomia ylimääräisiä ponnistuksia. Ilman minkäänlaisia taloudellisia lisäresursseja. Ei kuitenkaan ilman hikeä ja kyyneleitä. Teoksessa kerrotaan sellaisesta prosessista, joka on toteutettu vuosien kuluessa suomalaisessa peruskoulussa ja joka on vaatinut valtavasti työtä; uskoa ja voimaa, taistelua, keskustelua ja yhteistyötä. Se voi onnistua kaikista ennakkoluuloista, peloista ja vastustuksesta huolimatta, kaikkien lakien, asetusten ja säädösten puitteissa. Suomalaisten opettajien tekemänä, suomalaisten koululaisten kanssa yhdessä. Juurikkala vaatii julkaisussaan arvovallankumousta. Koulussa on monia piintyneitä asioita ja asenteita, jotka täytyy muuttaa. On tiukkaan pesiytyneitä käsityksiä ja totuuksia, jotka todellisuudessa ovat vain uskomuksia tai suoranaisia valheita. Sellaisten tonkiminen ja kyseenalaiseksi asettaminen saattaa pakottaa lukijan huomaamaan uskoneensa vääriin asioihin. Sellainen tekee mistä tahansa kirjasta vaarallisen. Tervetuloa tiedotustilaisuuteen! Yhteydenotot Juha Juurikkala tai Eira Korpinen
p. 040 581 9057 p. 0400 850411
4.2.08
Kotiperuskoulu
Kotiperuskoulun omien nettisivujen mukaan "Kotiperuskoulu on ulkomailla asuvien suomalaislasten ja -nuorten oma koulu, jossa voi opiskella Suomen peruskouluaineita kaikkialla maailmassa. Kotiperuskoulussa lasten äidinkielen taidot eivät pääse ruostumaan! Äidinkielen ja kirjallisuuden lisäksi Kotiperuskoulussa voi opiskella kaikkia peruskoulun lukuaineita."
"Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu saa valtionavustusta Opetushallitukselta. Oppilaita on jo yli 500 noin 70 eri maassa. Ota Sinäkin Kotiperuskoulu mukaan maailmalle!"
Kotiperuskoulussa voidaan tarvittaessa opiskella kaikkia lukuaineita ja oppilas voi edetä omaa tahtiaan. Koulusta saa opiskeluoppaan, etätehtävät ja tiettyjä lisämateriaaleja. Koulussa on omat yhdysopettajat, jotka tarkistavat tehtävät, neuvovat ja antavat palautetta. Koulun käytössä on myös verkko-oppimisympäristö. Tarvittavat oppikirjat voidaan tilata Kotiperuskoulusta.
---
Voisiko hienoa ajatusta soveltaa jotenkin laajemmasti? Myöskin kotimaassa olevien lasten osalta. Vaikkapa kotikoulujen, pitkäaikaissairaiden lasten tms. erityisasemassa olevien lasten koulunkäyntiä tukevana oppimisympäristönä.
"Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu saa valtionavustusta Opetushallitukselta. Oppilaita on jo yli 500 noin 70 eri maassa. Ota Sinäkin Kotiperuskoulu mukaan maailmalle!"
Kotiperuskoulussa voidaan tarvittaessa opiskella kaikkia lukuaineita ja oppilas voi edetä omaa tahtiaan. Koulusta saa opiskeluoppaan, etätehtävät ja tiettyjä lisämateriaaleja. Koulussa on omat yhdysopettajat, jotka tarkistavat tehtävät, neuvovat ja antavat palautetta. Koulun käytössä on myös verkko-oppimisympäristö. Tarvittavat oppikirjat voidaan tilata Kotiperuskoulusta.
---
Voisiko hienoa ajatusta soveltaa jotenkin laajemmasti? Myöskin kotimaassa olevien lasten osalta. Vaikkapa kotikoulujen, pitkäaikaissairaiden lasten tms. erityisasemassa olevien lasten koulunkäyntiä tukevana oppimisympäristönä.
28.1.08
Mielenkiintoisia koululinkkejä maailmalle
Englantia tavaavalle Internetin maailma on pullollaan mielenkiintoisia linkkejä koskien pieniä kouluja, lähikouluja, koulutaisteluita, koulukeskusteluja ja erilaisia koulutukseen liittyviä aatteellisia organisaatioita. Maailman merillä on huomioitava se, että esimerkiksi amerikkalaisilla sivustoilla lähestymistapa koulukysymyksiin on hieman erilainen kuin meillä täällä Suomessa. Pääosaa keskusteluissa näyttelevät eri koulujen oppimistulosten (koulukohtaisten pisteiden ja arvosanojen) vertailu toisiinsa. Lisäksi amerikkalaisten käsite "pieni koulu" on sekin sanoisinko hieman suurempi kuin meillä. Ihan niinkuin itse maakin lienee vähän toista kokoluokkaa.
Tässä lukuisasta tarjonnasta muutama linkkivinkki: Rethinging schools -järjestö edistää ajattelevaa, humanistista sekä kyseenalaistavaa koulutusta. Omien sanojensa mukaan: "Rethinking Schools believes that classrooms can be places of hope, where students and teachers gain glimpses of the kind of society we could live in and where students learn the academic and critical skills needed to make that vision a reality." Kyseisen organisaation sivuilla on monenlaista aineistoa; vaikkapa pienistä kouluista täällä. ---
Tässä lukuisasta tarjonnasta muutama linkkivinkki: Rethinging schools -järjestö edistää ajattelevaa, humanistista sekä kyseenalaistavaa koulutusta. Omien sanojensa mukaan: "Rethinking Schools believes that classrooms can be places of hope, where students and teachers gain glimpses of the kind of society we could live in and where students learn the academic and critical skills needed to make that vision a reality." Kyseisen organisaation sivuilla on monenlaista aineistoa; vaikkapa pienistä kouluista täällä. ---
Northwest Regional Educational Laboratory (NWREL) tarjoaa tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa, teknistä konsultointia sekä koulutusta tavoitteena oppimismenetelmien ja -tulosten kehittäminen. Itse he sanovat sivuillaan näin: "At NWREL, we work to make a difference in students' lives and those who support their learning. As a private nonprofit, we measure our progress in the success of teachers and learners who put our research and training to work."
Heidän sivuiltaan löytyi jo vanha (1996), mutta lainauksiltaan osuva artikkeli otsikolla: "School Size, School Climate, and Student Performance". Artikkeli täällä. ---Small Schools Project (SSP) perustettiin vuonna 2000 tekemään pr-työtä pienten koulujen ideologian puolesta sekä kehittämään pieniä kouluja. Small School Project on osa Coalition of Essential Schools Northwest Center järjestöä.
Sivuillaan he kertovat itsestään mm. seuraavasti: "We offer a range of services, including school and district coaching and professional development activities for educators and administrators. We publish a variety of publications about small schools and hands-on tools to use in the classroom, school, and community."
Nettisivujen aineistojen perusteella pieniä kouluja käsitellään tosin pääosin lukiotason (High school) opetuksen kannalta. ---Seuraavaksi linkkivinkki meneillään olevaan koulutaisteluun, jota käydään Ventura County nimisessä paikassa Kaliforniassa. Siellä etsittiin alunperin n. 20 olemassa olevan koulun joukosta parhaiten lakkautukseen sopivia pieniä alakouluja ns. blind scoring system menetelmällä (täysin vapaasti suomennettuna: sokeana pisteytys järjestelmällä).
Paikallisessa VenturaCountyStar -lehdessä löytyy uutisia ja mielipiteitä tunteita kuumentavasta aiheesta, eli mikä tai mitkä koulut lakkautetaan. Uutisten kommenteissa on runsaasti jutun juurta koskien vaikkapa eri koulujen pisteytystä, koulujen murhatilastoja tai paikallista aktiivista kouluihin liittyvää kansalaiskeskustelua koskien.
Tässä 16.1 julkaistu uutinen "Conejo board lists schools for possible closure"
Tässä 17.1 julkaistu uutinen "School closure list narrowed to 8"
Tässä 19.1 julkaistu uutinen "Maple School parents voice frustration"
Tässä 23.1 julkaistu uutinen "District postpones closure decisions"
Uutisointi varmasti jatkuu kyseisen lehden nettisivuilla.
Tässä erään oppilaan äidin vastarintablogi koulujen lakkautukseen liittyen otsikolla "Save Conejo Valley Schools"
---Lopuksi hieman sanastoa, jota jouduin itsekin opetella surffaillessani maailmalla. Vaikkapa kyseisiä hakusanoja käyttämällä pääset tutustumaan tarjontaan tarkemmin.
Lähikoulu = neighbourhood school
Pieni koulu = small school
Pienet oppimisympäristöt = small learning communities
Peruskoulu = primary school
Alakoulu = elementary school
Koulun sulkeminen = school closure
22.1.08
Kyläkouluseminaari Konnevedellä
Konnevedellä järjestetään oheinen seminaari 26.1.2008:
KYLÄKOULUSEMINAARI KONNEVEDELLÄ
26.1.2008 KLO 11.00-15.00
Konnevesi-sali, kunnantalo
Luennoitsijat:
Eira Korpinen, kasv.tieteen professori, JYO
Kari Lehtola, siv.toim.tarkastaja, Itä-Suomen LH (yks.henkilönä)
Aila Paloniemi, kansanedustaja, Opetushall. johtokunnan pj
Taina Peltonen, KT, Suomen Lähikoulut ry:n puh.joht
Aiheina mm.
”Lähikoulu lähellä kotia”
”Yhdessä kyläkouluja kehittämään-koulu kulttuuri-ja palvelukeskuksena”
”Lasten perusoikeuksia ja hyvinvointia poljetaan surutta”
”Voidaanko koulussa hyvin vai huonosti?”
Luentojen jälkeen paneelikeskustelu, johon kaikki luennoitsijat osallistuvat. Mahdollisuus yleisökysymyksiin ja keskusteluun ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta.
Kahvitarjoilu
Tervetuloa!
Järj. Konneveden Kyläyhdistykset
Tapahtumaa tukemassa myös:
Konneveden Osuuspankki
26.1.2008 KLO 11.00-15.00
Konnevesi-sali, kunnantalo
Luennoitsijat:
Eira Korpinen, kasv.tieteen professori, JYO
Kari Lehtola, siv.toim.tarkastaja, Itä-Suomen LH (yks.henkilönä)
Aila Paloniemi, kansanedustaja, Opetushall. johtokunnan pj
Taina Peltonen, KT, Suomen Lähikoulut ry:n puh.joht
Aiheina mm.
”Lähikoulu lähellä kotia”
”Yhdessä kyläkouluja kehittämään-koulu kulttuuri-ja palvelukeskuksena”
”Lasten perusoikeuksia ja hyvinvointia poljetaan surutta”
”Voidaanko koulussa hyvin vai huonosti?”
Luentojen jälkeen paneelikeskustelu, johon kaikki luennoitsijat osallistuvat. Mahdollisuus yleisökysymyksiin ja keskusteluun ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta.
Kahvitarjoilu
Tervetuloa!
Järj. Konneveden Kyläyhdistykset
Tapahtumaa tukemassa myös:
Konneveden Osuuspankki
Konneveden kunta
10.1.08
Opettaja lehden artikkeli aiheesta "Väärinymmärretty yhdysluokka"
Opettaja -lehdestä löytyy mielenkiintoinen artikkeli yhdysluokkaopetuksesta otsikolla "Väärinymmärretty yhdysluokka".
Artikkelissa todetaan Suomen opettajankoulutuksen opetustarjonnan pienkoulupedagogiikassa ja yhdysluokkaopetuksessa heikentyneen viimeisen kymmenen vuoden ajan. Joissakin laitoksissa tätä pedagogista opetusta ei ole tarjolla enää ollenkaan.
Lainaus artikkelista:
"Yhdysluokkaopetusta tutkinut professori Esko Kalaoja Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä huomauttaa kuitenkin, etteivät yhdysluokat ja eri-ikäisopetus ole mitään katoavaa kansanperinnettä. Monessa maassa yhdysluokkia perustetaan tarkoituksella.
– Tilastojen mukaan 30 prosenttia maailman koululuokista on yhdysluokkia. Yhdysvalloissa koko Kentuckyn osavaltion perusopetus on järjestetty eri-ikäisopetuksena. Klassisten vaihtoehtopedagogien mielestä se onkin ainoa oikea opetusmuoto, Kalaoja sanoo.
Yhdysluokkaa ja erillisluokkaa käyneiden oppilaiden tiedollisessa tasossa ei yläkouluun siirryttäessä ole eroa, mutta sosiaalisissa taidoissa yhdysluokkien kasvatit ovat usein edellä. He ovat myös opetustilanteissa itsenäisempiä ja omatoimisempia, koska ovat tottuneet siihen, ettei opettaja ole koko ajan vieressä vahtimassa. – Toivoisinkin, että niin opettajankoulutuksessa kuin täydennyskoulutuksessakin muistettaisiin, että eri-ikäisopetus on arvokas opetusmuoto ja yhdysluokat osa meidän koulukulttuuriamme, Kalaoja esittää." Artikkelin mukaan yhdysluokka/moniluokkaopetusta löytyy myös kyläkoulujen ja maaseudun ulkopuolelta Helsingistä: "Helsingin Jollas ei ole syrjäkylä, siellä eri-ikäiset oppilaat on koottu samoihin luokkiin opettajien toiveesta. Poikkilaakson ala-asteen apulaisrehtori, luokanopettaja Kirsi-Maria Korhonen korostaa, ettei kyse ole perinteisistä yhdysluokista, joissa opettaja on yksinään vastuussa kahden tai useamman ikäluokan opetuksesta. 260 oppilaan Poikkilaaksossa opettajat tekevät työtä tiimeissä. Korhonen vastaa kolmen kollegansa kanssa 4.–5.-luokkien opetuksesta." Saman artikkelin mukaan kyläkoulut eivät ole kadonneet, vaan tilastokeskuksen oppilaitosrekisterin mukaan (vuonna 2006) 28%:a peruskouluista oli alle 50 oppilaan kouluja ja 5%:a peruskouluista oli yli 500 oppilaan kouluja. Opettaja -lehden kirjoitus loppuu seuraavasti: "Yhdysluokkia on siis yhä ja tullee olemaankin. Pienten koulujen lakkauttamisessakin luulisi jonkun rajan tulevan vastaan näin harvaanasutussa maassa." Kannattaa lukea kokonaisuudessaan; suora linkki Opettaja -lehden artikkeliin tässä.
Artikkelissa todetaan Suomen opettajankoulutuksen opetustarjonnan pienkoulupedagogiikassa ja yhdysluokkaopetuksessa heikentyneen viimeisen kymmenen vuoden ajan. Joissakin laitoksissa tätä pedagogista opetusta ei ole tarjolla enää ollenkaan.
Lainaus artikkelista:
"Yhdysluokkaopetusta tutkinut professori Esko Kalaoja Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä huomauttaa kuitenkin, etteivät yhdysluokat ja eri-ikäisopetus ole mitään katoavaa kansanperinnettä. Monessa maassa yhdysluokkia perustetaan tarkoituksella.
– Tilastojen mukaan 30 prosenttia maailman koululuokista on yhdysluokkia. Yhdysvalloissa koko Kentuckyn osavaltion perusopetus on järjestetty eri-ikäisopetuksena. Klassisten vaihtoehtopedagogien mielestä se onkin ainoa oikea opetusmuoto, Kalaoja sanoo.
Varsinkin multiage-pedagogiikka herättää kiinnostusta eri puolilla maailmaa. Siinä luokkarajat osittain häipyvät ja eri-ikäiset oppilaat voivat edetä oman kehitystasonsa mukaan, edistyneimmät ylemmän ja hitaammat alemman ikäryhmän mukaisesti.
Yhdysluokkaa ja erillisluokkaa käyneiden oppilaiden tiedollisessa tasossa ei yläkouluun siirryttäessä ole eroa, mutta sosiaalisissa taidoissa yhdysluokkien kasvatit ovat usein edellä. He ovat myös opetustilanteissa itsenäisempiä ja omatoimisempia, koska ovat tottuneet siihen, ettei opettaja ole koko ajan vieressä vahtimassa. – Toivoisinkin, että niin opettajankoulutuksessa kuin täydennyskoulutuksessakin muistettaisiin, että eri-ikäisopetus on arvokas opetusmuoto ja yhdysluokat osa meidän koulukulttuuriamme, Kalaoja esittää." Artikkelin mukaan yhdysluokka/moniluokkaopetusta löytyy myös kyläkoulujen ja maaseudun ulkopuolelta Helsingistä: "Helsingin Jollas ei ole syrjäkylä, siellä eri-ikäiset oppilaat on koottu samoihin luokkiin opettajien toiveesta. Poikkilaakson ala-asteen apulaisrehtori, luokanopettaja Kirsi-Maria Korhonen korostaa, ettei kyse ole perinteisistä yhdysluokista, joissa opettaja on yksinään vastuussa kahden tai useamman ikäluokan opetuksesta. 260 oppilaan Poikkilaaksossa opettajat tekevät työtä tiimeissä. Korhonen vastaa kolmen kollegansa kanssa 4.–5.-luokkien opetuksesta." Saman artikkelin mukaan kyläkoulut eivät ole kadonneet, vaan tilastokeskuksen oppilaitosrekisterin mukaan (vuonna 2006) 28%:a peruskouluista oli alle 50 oppilaan kouluja ja 5%:a peruskouluista oli yli 500 oppilaan kouluja. Opettaja -lehden kirjoitus loppuu seuraavasti: "Yhdysluokkia on siis yhä ja tullee olemaankin. Pienten koulujen lakkauttamisessakin luulisi jonkun rajan tulevan vastaan näin harvaanasutussa maassa." Kannattaa lukea kokonaisuudessaan; suora linkki Opettaja -lehden artikkeliin tässä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
