31.5.07

Lammin kunnan kaikki kyläkoulut lakkautusuhan alla

Kuva Lammin kunnan Internet-sivuilta www.lammi.fi
Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa 29.5.2007 seuraavasti:
Lammi etsii säästöjä kaikkien kyläkoulujen lakkauttamisesta
Lammin kunnanhallituksen hyväksymä Lammin palvelut 2009 -selvitys sisältää esityksen neljän kyläkoulun lakkauttamisesta ja peruskouluopetuksen keskittämisestä kirkonkylään Konnarin kouluun ja Koulukeskukseen. Vuoden 2008 keväällä lakkautuslistalla ovat Kataloisten, Kostilan, Lieson ja Porkkalan kyläkoulut. Mommilan kyläkoulun lakkauttamispäätös on jo tehty.
Kunnanhallitus hyväksyi kevään aikana valmistellun taloudellisen selvityksen yksimielisesti. Kunnanjohtaja Aarre Järvinen korostaa kuitenkin, että tässä vaiheessa kunnanhallitus hakee valtuustolta lupaa jatkaa säästötoimien valmistelua. Erilliset päätökset kunnan palvelujen uudelleenorganisoinnista tehdään myöhemmin ja kaikki valmistelu tehdään läpinäkyvästi.
Lammin palvelujen uudelleenjärjestely liittyy Hämeenlinnan, Tuuloksen, Hauhon, Rengon ja Kalvolan suunnittelemaan kuntaliitokseen. Liitoksen toteutuminen on monilta osin muutosten edellytys.
Linkki alkuperäiseen uutiseen täällä.
---
Lammin kunnassa on asukkaita n. 5 500 ja kunnassa on kuusi perusopetuksen 1 - 6 luokan koulua. Kirkonkylässä sijaitseva Konnarin koulu on suurin, siellä koulutietänsä käy n. 250 oppilasta. Muut kunnan kyläkoulut ovat kaksiopettajaisia.
Lakkautusuhan alla ovat nyt siis Kataloisten koulu, Kostilan koulu, Lieson koulu sekä Porkkalan koulu. Lakkautuspäätöksen on jo aiemmin siis saanut Mommilan koulu.
---
Lammin kunnan Internet-sivuilla kunnanhallituksen kokouksen 28.5.2007 pöytäkirjassa ei suoranaisesti mainita kouluverkon supistuksesta yhtään mitään, vaan siinä viitataan ainoastaan "Lammin palvelut 2009" selvitykseen pöytäkirjan liitteenä. Tämä liite ei ole edes luettavissa kunnan Internet-sivuilta.
Ote Kh:n kokouspykälästä 151§: Tilintarkastukseen liittyvä taloudellinen selvitys
Liite nro 1; strategia-asiakirja LAMMIN PALVELUT 2009

Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy työryhmän valmisteleman LAMMIN PALVELUT 2009 -strategia-asiakirjan ja esittää valtuustolle, että valtuusto vahvistaa sen talousarvion 2008 ja taloussuunnitelman 2008 – 2010 valmistelun pohjaksi.

Lisäksi kunnanhallitus päättää, että yksittäisistä konkreettisista muutoksista palvelurakenteessa koskien mm. kouluverkkoa, päivähoidon järjestämistä sekä organisaatiouudistusta tehdään päätökset erillisen valmistelun pohjalta strategia-asiakirjassa kohdassa 12. Toimenpiteiden yksityiskohtainen suunnittelu, kuvatulla tavalla.
---
Asianmukaista olisi se, että kuntalaiset näkisivät päättävien elinten kokouspöytäkirjoista suoraan kaikki kunnan asioihin ja asukkaiden elinolosuhteisiin vaikuttavat hankkeet, vireillä olevat asiat, suunnitelmat ja asiakirjat; myös pöytäkirjojen liitteet. Tämä olisi hyvän hallintotavan ja hallintomenettelyn mukaista.
---
Kunnan antama puutteellinen informaatio nettisivuillaan on toisarvoista. Ensiarvoisen tärkeää on se, tullaanko kyseisessä kunnassa käymään kunnan päättäjien ja veronmaksajien kesken avoin arvokeskustelu siitä, myykö kunta itsensä kuntaliitokseen kouluverkkonsa kustannuksella, vai onko perusopetus lähipalveluna sille tärkeä ja suunniteltuun liitossopimukseen erikseen "turvattavien lähipalveluiden joukkoon" kirjattava asia.
---
Lämmin kiitos Lammin kunnan yhden koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajalle vinkistä meneillään olevaan lakkautushankkeeseen!
Toivomme kuntapäättäjiltänne viisautta ja tahtoa arvokeskusteluun ja pohdintaan siitä, millaisena kuntana ja millaisine lähipalveluineeen Lammi lähtee mukaan kuntaliitosneuvotteluihin.
Kaikki vinkit koulujen lakkautuksiin liittyen ovat tervetulleita osoitteeseen pienetkoulut@hotmail.com.

29.5.07

Maaseudun kylätoimintayhdistykset saatava mukaan...

Kirjoittaja: Kasvatustieteen professori Eira Korpinen

Olisi koottava kaikki mahdolliset tahot tukemaan maaseudun kyläkouluja. Eräs merkittävä taho ovat kyläyhdistykset sekä vanhempainyhdistykset. Erityisesti Suomen kylätominta ry:llä näyttää olevan vahva ja kattava organisaatio ympäri Suomea. Koulu on tärkein instituutio, joka pitää yllä kylän dynaamiikkaa ja vaikuttaa tulevaisuuteen.
Tärkeää on myös ennalta ehkäisevä työ. Monet heräävät vasta silloin, kun koulua ollaan jo lopettamassa. Jokaiselle kyläkoululle tulisi hyvissä ajoin laatia kehittämissuunnitelma ja jokaisen koulun olisi syytä verkostoitua mahdollisimman tehokkaasti. Kyläkoulun kehittämissuunnitelma on kiinteä osa koulun opetussuunnitelman kehittämistä ja samalla kylän kehittämissuunnitelmaa. Julkisuus ja julkinen keskustelu on tärkeää, vaikka se näyttää aina herättävän myös kateutta - valitettavasti.
Kyläläisten palveluista huomattava osa voidaan rakentaa jollakin tavoin koulun yhteyteen - KOULU ON PALVELUKESKUS, TOIMINTAKESKUS, OPPIMISKESKUS, KULTTUURIKESKUS - eri-ikäisten kohtaamispaikka. Juuri nyt tarvitsemme yhteistyön foorumeita ja paikkoja, jossa tuetaan ihmisten identiteetin rakentumista ja yhteisöllisyyttä... On syytä miettiä, miten koulu voi palvella myös loma-aikoina.
Mukavaa kevätlukukauden päätösviikkoa kaikille oppilaille, opettajille ja lasten vanhemmille! Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja kamppailusta koulujen puolesta!
Eira Korpinen
Kasvatustieteen professori
Jyväskylä

26.5.07

Kuntaliitokset ja kouluverkko

Pääsääntöisesti kuntaliitokset ovat uhka kunnan kouluverkon säilymiselle, koska ne ovat yleensä johtaneet koulujen lakkautuksiin ja suurempiin yksikkökokoihin. Mutta näin ei tapahdu itsestäänselvyytenä. Kuntaliitos voi olla myös mahdollisuus kuntalaisille, koululaisille, perheille ja opettajille.
Taitavista tai toisaalta rutiininomaisista kuntaliitoksista voi lukea vaikkapa Sisäministeriön sivuilta filosofian tohtori Arto Kosken laatimana raporttina täältä. Raportti kannattaa lukea loppuun saakka.
Kuntaliitoksia voidaan toteuttaa kahden tai useamman kunnan kesken. Alla olevissa vinkeissä viitataan kahden kunnan kuntaliitokseen, jossa toinen on huomattavasti isompi toista.
Kannanotoilla on merkitystä
Vanhempainyhdistykset, kyläyhdistykset sekä yksittäiset kuntalaiset voivat vaikuttaa kannanotoillaan kuntaliitoksien selvitystyöhön sekä kuntaliitosten seuraamuksiin. Siihen, millainen lopputulos kuntaliitoksella tai ilman sitä saavutetaan.
Miten kunnan tulee toimia?
Jos kotikuntasi aloittaa kuntaliitosselvitystyön toisen tai toisten kuntien kanssa, huomioi seuraavaa:
- Kuntasi tulee virallisesti pyytää kuntalaisten ja kunnan henkilöstön lausuntoja ja kannanottoja hyvissä ajoin
- Kuntasi tulee järjestää asianmukaiset keskustelu- ja kuulemistilaisuudet kuntalaisille kuntaliitokseen liittyen
- Vaadi julkaistavaksi ja kuntalaisten nähtäväksi esimerkiksi kuntasi Internet-sivuille kaikki kuntaliitosselvitystyöhön liittyvät asiakirjat, raportit ja pöytäkirjat
- Mieti, miten mahdollinen kuntaliitos vaikuttaa lastesi koulunkäyntiin, lähiösi tai kyläsi toimintaan, kouluusi tai opettamiisi koululaisiin ja laadi oma kannanottosi kuntaliitokseen liittyen.
Edellytä ja vaadi kuntasi päätöksentekijöiltä sekä kuntaliitosta valmistelevilta virkamiehiltä tai konsulteilta seuraavia asioita:
- Kuntaliitoshankkeen tulee olla lakien mukainen, eli Kuntajakolaki vuodelta 1997 löytyy täältä ja laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vuodelta 2007 löytyy täältä. Lisäksi Sisäministeriö edellyttää esimerkiksi yhteistä kuntarajaa, siitä lisää täällä.
- Kuntaliitosselvityksessä tulee hahmottaa myös vaihtoehtoisia strategioita ja tulevaisuutta. Kuntaliitoksen sijaan kunnat voivat tiivistää yhteistyötään monin eri tavoin, jotka ehkä tuovat yhtälailla tehokkuutta ja tuloksellisuutta kunnan toimintaan sekä varmistavat samalla kuntalaisten palveluiden saatavuuden ja kunnan elinvoiman.
- Kuntaliitosselvitystyön lopputuloksena on löydyttävä selkeä lista liitokseen liittyvistä eduista ja haitoista kotikuntasi kaikkien eri väestöryhmien sekä kunnan eri toimialuiden (koulutoimi, tekninen toimi, kulttuuritoimi, sosiaali- ja terveystoimi jne.) kannalta.
- Kuntaliitoksen edut ja haitat on listattava ainakin liittyen kunnan henkilöstön asemaan, tulevaan veroprosenttiin, saataviin valtionosuuksien muutoksiin, kuntalaisten maksamien maksujen suuruuteen ja erilaisiin kuntalisiin, omaishoidontukeen tms. sekä palveluiden saatavuuteen ja sijaintiin liittyen.
On huomioitava se, että kun näkyvissä olevat edut ja haitat listataan konkreettisesti, niihin voidaan myös systemaattisesti vaikuttaa hyödyntämällä etuja ja yrittämällä minimoida tai eliminoida haittoja.
Kuntaliitosten investointiavustukset ja yhdistymisrahat
Kunnat saavat kuntaliitosten yhteydessä valtiolta anomiinsa henkkeisiin myös ns. investointiavustusta. Vaadi sitä, että kotikunnallasi on oltava selkeä suunnitelma siitä, millaisiin kehityshankkeisiin ja investointeihin kuntasi alueeseen liittyen aiotaan hyödyntää tätä valtion kuntaliitoksille myöntämää investointi- ja kehityshanketukea.
Lisäksi kunnat saavat valtiolta ns. porkkanarahaa yhdistymisistä. Yhdistyvät kunnat voivat itsenäisesti päättää valtiolta saatavan yhdistymisavustuksen jakamisesta. Esimerkiksi pienen Yli-Härmän kunnan ja Lapuan kaupungin yhdistymissopimuksessa 3,6 Milj.euron yhdistämisavustus jaettiin siten, että Yli-Härmä sai siitä 80% ja Lapuan kaupunki 20%. Miten kotikuntasi kuntaliitoksen osalta on suunniteltu jaettavaksi tämä yhdistymisavustus?
Kuntaliitosten valmistelu ja siitä tiedottaminen
Tutkija Kari Leinamo toteaa kuntaliitoksista seuraavasti: ”Heikosti valmisteltuna ja ilman varsinaista syytä tehtynä tai pakolla toteutettuna kuntaliitosratkaisu saattaa sen sijaan aiheuttaa palvelujen menettämisen lisäksi epäsopua pitkiksi ajoiksi eteenpäin.”. Valmistelutyön pitäisikin olla mahdollisimman huolellista, läpinäkyvää ja julkista. Kuntalaisten, yhdistysten sekä yksityisten henkilöiden mielipiteitä, ideoita ja ajatuksia tulisi aidosti kuunnella.
Selvitystyön edetessä tulisi panostaa aktiiviseen tiedotukseen kuntalaisille, kunnan työntekijöille sekä luottamushenkilöille. Kuntaliitosselvityksestä sekä hallinnon ja palveluiden järjestämissopimusesityksestä tulisi tiedottaa hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa kuntalaisille ja luottamushenkilöille.
Alueellinen kehittäminen ja yhteistyö naapurikuntien kanssa
Kuntien yhdistymisen edut eivät välttämättä synny automaattisesti tai itsestään, työstämättä tai tietoisesti edistämättä niiden syntymistä. Tässä tarvitaan molempien yhdistyvien kuntien ideoita, ajatuksia ja työtä. Yhdistymissopimukseen tuleekin kirjata lista niistä konkreettisista alueista ja asioista, joiden kehittämiseen myös yhdistyneessä kunnassa panostetaan. Näiden painopisteiden löytämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi eri kylien kyläyhdistyksiä ja kuntien erilaisia toimikuntia.

Konkreettisten kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden kirjaaminen yhdistymissopimukseen luo paremmat edellytykset mahdollisen kuntaliitoksen suotuisalle ilmapiirille. Näitä kehittämishankkeita voidaan toteuttaa mm. valtion investointi- ja kehittämishanketuella.

Huolellisessa kuntaliitosselvitystyössä tarkastellaan myös yhdistyvien kuntien tulevaisuutta sekä niitä uhkia ja mahdollisuuksia, mitä on odotettavissa. Kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tulee kuntaliitoksesta huolimatta tulevaisuudessa todennäköisesti tarve toteuttaa tiivimpää yhteistyötä toisten naapurikuntien kanssa, eikä itsearvoisesti suunnata palvelujen saatavuutta esimerkiksi pienemmästä kunnasta suurempaan. Myös muita yhteistyömahdollisuuksia tulee aktiivisesti selvittää ja toteuttaa jatkossakin.

Sekä koulutus ja sivistys, kulttuuri, sosiaali –että terveyspalveluiden käyttäminen tulisi toteuttaa perinteisestä kuntarajasta riippumatta palveluiden käyttäjän näkökulmasta helposti saataville ja mahdollisimman lähelle palveluiden tarvitsijaa.
Kuntaliitossopimus
Kuntaliitossopimuksesta on löydyttävä selkeät vastaukset siihen, miten pienemmän kunnan asukkaiden palvelut järjestetään konkreettisesti uudessa kunnassa. On huomioitava se, että yhdistymissopimusta ei voida rakentaa pelkän tehokkuusajattelun periaatteella. Sopimuksesta on löydyttävä pykälät myös pienemmän kunnan asukkaiden tärkeiden lähipalveluiden sekä toiminnallisuuksien turvaamiseen lähivuosien ajalle. Kuntaliitossopimukseen voidaan kirjata konkreettisesti ylös tiettyjen lähipalveluiden turvaaminen (esimerkiksi nykyinen kouluverkko) sovituksi ajanjaksoksi eteenpäin tai lähikoulujen säilyttäminen tietyn oppilasmäärän ylittyessä, jonka jälkeen koulun tulevaisuutta tarkastellaan uudelleen.
Hallinnon ja palveluiden järjestämisessä tai muissa käytännöissä sekä toimintatavoissa ei saisi itsestäänselvyytenä turvautua pelkästään suuremman kunnan vanhoihin käytäntöihin, vaan uusia yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä pitäisi pyrkiä kehittämään ennakkoluulottomasti ja myös pienemmän kunnan näkökulma huomioiden.
Kuntaliitossopimuksessa tulee turvata pienemmän kunnan asukkaille nykyisin lähipalveluna saatavat neuvontapalvelut, asiointipalvelut, hakemuksien, lomakkeiden ja kaavakkeiden saatavuus ja niiden jättäminen kunnalle jne. Tämä voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla, esimerkiksi ns. monipalvelupisteiden kautta. Lisäksi tulee ehdottomasti luoda edellytykset sille, että kaikki kunnan asiakirjat ovat saatavilla kaikkien asukkaiden nähtäville ilman, että sivukyläläiset joutuvat matkaamaan asian vuoksi kauas.
Luottamushenkilöt

Kuntien yhdistyessä luottamushenkilöiden yhteismäärä usein vähenee. Pienemmän kunnan kannalta tämä nähdään uhkana kaventaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi sivukyliltä ei enää saada välttämättä omia edustajia valtuustoon tai lautakuntiin.

Mahdollisen kuntaliitoksen toteutuessa Kuntajakolain 24§ mukaisesti ensimmäisenä ja toisena valtuustokautena voidaan valita enemmän valtuutettuja kuin kuntien yhteinen asukasmäärä edellyttäisi ja osa valtuustopaikoista voidaan korvamerkitä ja kiintiöidä pienemmän kunnan valtuutetuille. Samoin lautakuntien jäsenmääriä voidaan kasvattaa taaten pienemmän kunnan edustus näissä määräajaksi.

Kuntaliitoksen yhteydessä voidaan myös perustaa aivan uusia lautakuntia. Esimerkiksi Seinäjoen ja Peräseinäjoen yhdistyessä perustettiin uusi asukaslautakunta Peräseinäjoen alueelle. Tälläisen alueellisen pienemmän kunnan asioihin keskittyvän lautakunnan perustamisen mahdollisuus tulee selvittää ja tarvittaessa toteuttaa.
Päätöksenteko

Lopullisen päätöksen kuntaliitoksesta tekee kunnanvaltuusto. Näin huomattavan päätöksen ollessa kyseessä, tulisi kuitenkin kuunnella kunnan asukkaita tarkasti. Tämä voidaan toteuttaa joko kansanäänestyksellä tai neuvoa-antavalla mielipidemittauksella. Kunnassa tulisikin toteuttaa joko kansanäänestys tai neuvoa-antava mielipidemittaus, jotta kunnan luottamushenkilöt voivat muodostaa selkeän käsityksen kuntalaisten mielipiteistä asiaan.
Yhteenveto

Valtio ajaa kuntaliitoksia aktiivisesti ainoana keinona tehokkaampaan ja taloudellisempaan kuntatalouteen sekä hallinto- ja palvelurakenteen järkeistykseen ja laadukkaiden palveluiden saatavuuden turvaamiseen. Tavoite on sinällänsä hyvä.

Suuremmat kunnat, isommat rakenteet tai suurempi väestöpohja ei kuitenkaan ole tae kuntalaisten hyvinvointiin tai taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan. Suuri yksikkö ei tutkimusten mukaan läheskään aina palvele parhaiten asiakkaitaan tai toimi tehokkaammin kuin pienempi yksikkö.

Suuruuden ihannoinnin sijasta tulisikin etsiä ennakkoluulottomasti myös toisenlaisia yhteistyömahdollisuuksia, palveluiden järjestämistapoja ja ratkaisuja kuntatalouden ongelmiin sekä kuntalaisten laadukkaiden palveluiden saatavuuden varmistamiseen.

Kuntaliitos ei ole vakuutus paremmasta huomisesta myöskään pienille kunnille. Kunnan eri alueiden kehittäminen, elinvoimaisuus ja kuntalaisten hyvinvointi jäävät mahdollisista kuntaliitoksista huolimatta oikeasti asukkaiden itsensä vastuulle. Virallinen päätöksenteko tapahtuu vain hieman kauempana. Konkreettinen toimiminen asian hyväksi jää edelleenkin lähelle.

23.5.07

Kunnallisvalituksia ja hallinto-oikeuksien päätöksiä kouluasioissa

Ympäri Suomea on parhaillaan meneillään koulujen lakkautuksiin liittyviä kunnallisvalituksia hallinto-oikeuksissa. Kuluvan ja edellisten vuosien aikana on tehty myös jo useita päätöksiä valituksiin liittyen hallinto-oikeuksissa.
Tälle sivustolle kerätään linkkejä ja tallennetaan esimerkkejä tehdyistä kunnallisvalituksista, kuntien vastalausunnoista sekä hallinto-oikeuksien [tai korkeimman hallinto-oikeuden] päätöksistä.
Kunnallisvalitukset, kuntien lausunnot sekä oikeuden päätökset ovat julkisia asiakirjoja, jotka voidaan julkaista nähtäville. Jostain syystä hallinto-oikeudet eivät ole julkaisseet koulukysymyksiin liittyviä päätöksiä omilla sivuillaan.
Jos kuntasi internet-sivuilla tai muussa lähteessä on saatavilla näitä esimerkkejä, vinkit asiaan liittyen ovat tervetulleita osoitteeseen pienetkoulut@hotmail.com
Tässä esimerkkinä Turusta kaupunginhallituksen 10.4.2007 kokouspöytäkirjasta kouluverkkoselvitykseen liittyvän kunnallisvalituksen käsittely ensin hallinto-oikeudessa ja sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Tässä Mäntyharjun kunnan Halmeniemen kyläkoulun koulutaisteluun 2004-2005 liittyvät tapahtumat sekä kunnallisvalitukseen liittyvät asiakirjat Halmeniemen kylän sivuilta.
Tässä Lohtajan kunnan Alaviirteen kyläkoulun lakkautuksesta tehty kunnallisvalitus, kunnan lausunto, valittajien vastalausunto sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätös [nämä asiakirjat voidaan ladata omalle koneelle klikkaamalla hiirellä asiakirjan nimeä]:

19.5.07

Pro Yhtenäiskoulu Helsingissä


Kuva: Helsingin Käpylän Yhtenäiskoulun sivuilta
Helsingin kaupungin Käpylän Yhtenäiskoulu on kaupungin kouluverkkoselvityksessä lakkautettavien koulujen listalla. Koulun puolesta taistelee Pro Yhtenäiskoulu -liike. Yhtenäiskoulun sivulta löytyy hyviä esimerkkejä eri tahojen kannanotoista ja vetoomuksista koulun säilyttämisen puolesta. Esimerkeistä löytyy mm. arvovaltaisten kasvatustieteilijöiden vetoomus (pdf-tiedosto) koulun puolesta 12.4.2007. Lisäksi oman vetoomuksensa (pdf-tiedosto) ovat antaneet Professori Anto Leikola ja n. 70 muuta tunnettua tiede- ja kulttuurivaikuttajaa.
Lisäksi Helsingissä meneillään olevan kouluverkon tarkistamisen tiimoilta kirjoittavat useat vanhemmat: Minna Harjuniemen Helsingin kouluverkon kehittäminen -blogi täällä. Julia Virkkusen Perheenäiti puhisee -blogi täällä. Saana Mannisen Ihmisenkokoinen koulu -blogi täällä.

---

Viimeisempänä uutisena Yhtenäiskoulun kohtalon osalta näyttää olevan tämä: "Tiistaina 15.5. opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti äänin 9-0 olla esittämättä Yhtenäiskoulun lakkauttamista."
Toivottavasti asia etenee opetuslautakunnasta eteenpäinkin samansuuntaisesti!
---

Aktiivisella kansalaisvaikuttamisella, Pro -liikkeillä, toimivilla vanhempainyhdistyksillä, vetoomuksilla ja nimilistojen keräämisellä voi vaikuttaa ja toimia koulun oppilaiden sekä opettajien hyväksi.
Ainakin enemmän kuin olemalla tekemättä mitään. Tekemättömyys kaduttaa usein jälkikäteen. Mutta se, että yrittää tai tekee parhaansa lopputuloksesta huolimatta, kaduttaa harvoin.

15.5.07

Moraalin ja laadun pistokokeita opettajille

Kasvatustieteen professori Kari Uusikylän kirjoitus uusimmassa Opettajien eLehdessä 11.5.07 on ajatuksia herättävä.
Uusikylä ottaa kantaa tekniikan tohtori Antero Ollilan kirjoitukseen, joka oli julkaistu 1.5.07 Helsingin Sanomissa otsikolla Myös koulutuksen laatua tulee mitata.
Tiivistelmä Ollilan kirjoituksesta:
"Suomen koulutuspolitiikka ohjataan kuten Neuvostoliitossa talouspolitiikkaa: opetusministeriö jakaa rahaa suoritettujen tutkintojen määrän perusteella, laadusta piittaamatta. Yksi ongelmakohta on lukio-opetus jonka vaatimustaso tulee monelle yllätyksenä. Elinkeinoelämä on jo ilmaissut huolensa opintonsa päättävien nuorien taitotasosta, ja ainoa tekijä joka ylläpitää Suomalaisen lukiokoulutuksen laatua on ylioppilaskirjoitukset. Mikäli ne poistetaan niin lukio-opetuksen taso romahtaa. Opetusministerillä, eli hallituksen todellisella tulevaisuusministerillä olisi nyt mahdollisuus tuoda koulutukseen erilaiset laatumittarit joidenka mukaan rahaa jaettaisiin. Jos julkinen hallinto on jo pystynyt tekemään vastaavanlaisen tempun oman toimintansa mittaamiseen niin onnistuu se myös opetuksessa. Kyse on vain siitä että halutaanko määrää vai laatua?"
Uusikylä kirjoittaa vastakommenttinsa eLehdessä otsikolla Moraalin pistokokeita opettajille.
Professori Uusikylä palauttaa tekniikan tohtoria maan pinnalle monessakin asiassa, mm. opetuksen laadun ja tuloksellisuuden mittaamisessa:
"Koululaeissa ja opetussuunnitelmissa on oppilaiden tunne-elämään, mielenterveyteen, moraaliin ja sosiaaliseen kasvuun liittyviä tavoitteita, jotka tulisi ottaa vakavasti. Niille ei ole mittareita, mutta vain mielen tasapaino ja hyvä olo mahdollistavat tehokkaan opiskelun."
Kirjoitus loppuu seuraavaan toteamukseen:
"Joillekin ei riitä, että Suomi on melkein kaikkien rankinglistojen kärjessä. Mikä heille riittäisi? Tuskin mikään. Kuka perustaa meille ensimmäisenä sikiöille tarkoitetun koulutusohjelman? Ulkomaillahan niitä jo on."
Linkki kyseiseen Kari Uusikylän kirjoitukseen tässä.

10.5.07

Tukea opettajien jaksamiseen

Varsinkin pienissä, mutta toki myös isommissa kouluissa opettajien jaksamista tulisi tukea kaikin tavoin.
Päivittäistä helpotusta koulutyöhön tuo sopivan aputyövoiman palkkaaminen kouluavustajiksi. Kunta voi työllistää esimerkiksi opettajankoulutuksesta, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan koulutuksesta, sosiaalialan koulutuksesta tms. valmistuneen työttömän henkilön koululle. Avustaja voi myös olla vielä ilman ammatillista koulutusta oleva nuori tai pitkäaikaistyötön.
Kouluavustajan tehtävä määräytyy koulun tarpeiden ja kouluavustajan henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Avustajan tehtävien tulee olla sellaisia ettei niiden suorittaminen välttämättä edellytä opettajankoulutusta. Kouluavustaja voi auttaa opetusmateriaalien valmistuksessa, opetusvälineistön kunnossapidossa, tarvikkeiden järjestämisessä ja toimistotehtävissä. Lisäksi avustaja voi avustaa opettajaa oppitunneilla ja välitunti- ym. valvontatehtävissä.
Kouluavustajan palkkaaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi työllistämis- tai työmarkkinatuella, jolloin kunnalle ei koidu ylimääräisiä palkkakustannuksia. Työllistämistukea voidaan maksaa enintään 10 kuukaudelta ja työmarkkinatukea enintään 12 kuukaudelta.
Lisätietoja ja tukien maksamisen edellytykset työvoimatoimistan sivuilta sekä oheisesta työvoimatoimiston oppaasta (pdf-tiedosto).
Lain mukaan työnantajan on selvitettävä lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostausta. Työvoimatoimisto pyytää työnhakijan rikosrekisteriotteen nähtäväksi ennen työharjoittelu- tai työelämävalmennussopimuksen tekemistä.

7.5.07

Turussa: Salava ja Turvary

Turun Snellmanin ala-asteella toimii vanhempainyhdistys Salava ry. Salavan (Snellmanin ala-asteen vanhemmat) hallituksen jäsen, tutkija Niina Junttila kertoo seuraavaa:

"Meillä on Snellmanin koululla tällä hetkellä menossa pienellä aikavälillä jo kolmas "kouluverkkotaisto". Ensimmäinen oli vuonna 1998, silloin koulu saatiin säilymään täysin; toinen oli 2005, jolloin menetimme hallinnollisen itsenäisyytemme ja nyt parhaillaan käydään läpi kolmatta verkkoselvitystä. Vanhempainyhdistyksemme Salava ry:n sivustoilla on raportoitu ja koostettu kaikkiin näihin liittyviä lausuntoja, kannanottoja, lehtikirjoituksia, seminaareja ja mielenilmauksia."
Kyseisiltä Salavan sivuilta löytyy paljon mielenkiintoista ja hyödyllistä luettavaa. Mm. Snellmanin ala-asteen ja Salavan vaiheita täällä sekä kouluverkkoon liittyviä tapahtumia ja kirjoituksia vuodelta 2007 täällä ja vuodelta 2006 täällä.
---

Salava ry on Turun alueellisen vanhempainyhdistyksen TURVARY ry:n jäsen.

Lainaus Turvary ry:n nettisivuilta:

"Yhdistyksen päätehtävä on kodin ja koulun yhteistyötä kehittämällä toimia lasten parhaaksi.Olemme aktiivinen toimija ja keskustelukumppani mm. Turun opetustoimen ja kaupungin päättäjien suuntaan sekä informaatiokanava ja tuki vanhempainyhdistyksille. Vanhempainyhdistystoimintaa tukemalla lisäämme lasten oppimisen edellytyksiä ja kouluhyvinvointia. Tavoitteena on yhdessä toimien olla tasa-arvoinen keskustelu- ja yhteistyökumppani osana kaupungin opetus- ja kasvatustyön suunnittelua ja päätöksentekoa. "
Yhdistyksen ajankohtaisista vuodelta 2007 löytyy mm. Turvary:n mielenkiintoinen kannanotto 16.4 Turun lukio- ja perusopetus 2007 - 2015 selvitykseen. Linkki kannanottoon (pdf-tiedosto) tässä.
Itse kaupungin selvitys kouluverkosta täällä.
Yhdistyksen kannanotossa sanotaan mm. seuraavasti:
"Koulu ja luokkakokojen kasvu: Suomalaisessa perusopetusikäisten lasten oppimista ja kouluhyvinvointia tarkastelevassa tutkimuksessa (Korkeakoski, 2005) on todettu mm. seuraavaa: 1) mitä suurempi koulu, sitä huonommaksi oppilaat kokivat työrauhan; 2) mitä suurempi koulu, sitä riittämättömämmiksi oppilashuollon palvelut (ml. lääkäripalvelut, mielenterveyspalvelut, sosiaalipalvelut, puheterapeutin palvelut) koettiin; 3) pienemmissä yksiköissä erityisopetuksen tarve ja resurssit vastaavat paremmin toisiaan. Vaikka pienemmissä yksiköissä resurssit ovat usein suurempia yksiköitä vähäisempiä, on niiden subjektiivinen riittävyyden kokeminen sekä oppilaiden että opettajien kannalta olennaisempaa kuin objektiivinen määrä.
Sen sijaan, että siirryttäisiin suurempiin yksiköihin ja lisättäisiin resursseja, voitaisiin siis pitäytyä nykyisissä pienissä, joissa resurssit jo nyt koetaan riittäviksi. Taloudelliselta näkökannalta siirtyminen suuriin lisää todennäköisesti sekä tuki- ja jakotuntien, eriyttävän opetuksen että oppilashuollollisten palveluiden tarvetta ja siten myös kustannuksia."

Ja Turvaryn sivujen osoite on siis www.turvary.fi

4.5.07

Lähikoulun turvallinen koulumatka


Lopetettavaksi esitettävien helsinkiläiskoulujen lista on lyhentynyt. Opetusviraston maaliskuun esityksessä vielä ovien sulkemista odottaneet Herttoniemen ja Malminkartanon ala-asteet näyttäisivat saavan jatkaa entisissä tiloissa. Helsingin opetusvirasto julkaisi päivitetyn lakkautussuunnitelman 2.5.
Kumpulassa sijaitseva Käpylän peruskoulun sivutoimipiste on kuitenkin edelleenkin lakkautettavien listalla. Siellä vanhemmat taistelevat pienten koululaistensa oikeudesta lähikoulun turvalliseen koulumatkaan:

"Me Kumpulassa olemme kyllästyneet jatkuvaan pelkäämiseen. Pieni ala-asteen viipalekoulumme, joka on Käpylän peruskoulun sivupiste, ehdotetaan lopetettavaksi ties monennettako kertaa. Syymme puolustaa 1- ja 2-luokat sisältävää kouluamme on yksinkertainen: turvallinen koulumatka."

Lisää asiasta voi lukea täältä.

Käpylän peruskoulusta lisätietoja täällä.
Korjaus kommentoijalta 9.5.2007:
"Hei,ei Kumpulan sivukoulu ole enää ollut lakkautuslistalla, se oli ainoastaan marraskuisessa konsulttiyhtiö Net Effectin listalla. Opetusvirasto poisti sen omalta listaltaan "jo" maaliskuussa.Listalla on kyllä monta muuta koulua, joiden lakkautusehdotuksia ei voi kuin ihmetellä! "
Kiitos korjauksesta, aivan oikein. Tämänhetkinen käsittelyssä oleva suomenkielisen kouluverkon muutosesitys löytyy täältä (pdf-tiedosto).

1.5.07

Sammatin Vapaa Kyläkoulu

Kuva Sammatin Vapaan Kyläkoulun sivuilta www.sammatinvapaakylakoulu.fi


Karjalohjan ja Sammatin kuntien rajalla toimii Sammatin Vapaa Kyläkoulu. Se on Suomen ensimmäinen maaseudulla toimiva steinerpedagoginen koulu. Koulu on vanhempien perustama ja ylläpitämä.
Lainaus koulun sivuilta koskien koulun pedagogiikkaa:

"Luokanopettaja opettaa samaa opetusryhmää kahdeksan ensimmäistä kouluvuotta. Oppilaat saavat turvallisen opettajasuhteen lapsuuden ajaksi ja opettaja mahdollisuuden oppia tuntemaan oppilaansa tarjoten kullekin persoonallista tukea. Joitakin aineita opettavat myös aineenopettajat. Pääaineiden opetus on jakso-opetusta ja niitä opetetaan noin neljän viikon jaksoina.

Alaluokilla ei käytetä valmiita oppikirjoja, vaan ne laaditaan itse. Oppilaat kirjoittavat ja kuvittavat työvihkot, joihin kootaan opetuksen keskeiset sisällöt.

Käden taidot, ilmaisukyky ja asioiden sisäistäminen harjaantuvat tekemisen myötä. Sosiaalista kasvua tukevat mm. lukuisat yhteiset retket ja näytelmäprojektit. Myös vanhemmat osallistuvat useisiin tapahtumiin ja niiden järjestelyihin."
Koulun vanhemmat kertovat seuraavasti:
"Kyläkoulun vanhempana pääsee seuraamaan läheltä lapsensa koulunkäyntiä ja osallistumaan omien kykyjensä mukaan mahdollisimman hyvän koulun rakentamiseen. Myös käytännön työtä on paljon: vanhemmat huolehtivat mm. koululuokan valmiiksi kesän aikana tulevaa lukukautta varten, osallistuvat melko tiiviisti pidettäviin vanhempainiltoihin, käyvät tarvittaessa luokan- ja aineopettajien kanssa keskusteluja sekä kantavat koulua taloudellisesti (niin kuukausittaisten perhemaksujen ja varainkeruutalkoiden kuin kannatusyhdistyksenkin kautta).
Jos haluaa vaikuttaa tätäkin enemmän siihen, minkälainen koulu lapsellaan on, voi tehdä vielä paljon enemmänkin - kannatusyhdistyksen johtokuntaan saatetaan kaivata tuoretta näkemystä, oman lapsen luokkaan luokkavastaavaa, iltapäiväkerhoon tätiä tai setää ja opetustehtäviinkin voi olla haku päällä.
Kun siis "laittaa" lapsensa Kyläkouluun pääsee itsekin tavallaan mukaan: täällä todella toteutuu osallistuva ja aktiivinen vanhemmuus! "
---
Olisipa mielenkiintoista kuulla koulusta vanhemmilta tai opettajilta lisääkin.
Koulun sivut siis osoitteessa www.sammatinvapaakylakoulu.fi